Miten tilaaja pystyy seuraamaan toimitusaikataulun toteutumista mahdollisimman yksinkertaisesesti?

burnup-kuvaaja2

Tämä postaus liittyy oleellisesti aikaisempiin postauksiini Miten varmistetaan se, että tilaaja saa sovitulla hinnalla mitä on haluttu? ja Voiko vauhtia käyttää tehokkuuden mittarina?

Yksinkertaisin tapa seurata projektin toimitusaikataulun etenemistä on burnup- (Burnup chart) tai burndown-kuvaaja (Burndown chart). Burndown-kuvaaja on erityisen hyvä silloin kun tiedetään etukäteen toteutettava laajuus. Burndown-kuvaaja soveltuu erityisen hyvin sprintin tai kiinteähintaisen projektin serurantaan. Yleensä projektin tasolla burndown-kuvaaja ei ole kovin havainnollinen, koska koko laajuutta harvoin tiedetään ennen projektin alkamista. Projektin etenemisen seurantaan sopii paljon paremmin burnup-kuvaaja.

burnup-kuvaaja2-selityksin

Burnup-kuvaajasta näkee yhdellä silmäyksellä nopeasti mikä projektin tilanne on. Burnup-kuvaajan oleellisimman elementit ovat toteutunut laajuus (vauhti), suunniteltu laajuus, sekä ennustettu laajuus. Yllä olevassa burnup-kuvaajassa sininen viiva kuvaa suunniteltua laajuutta, keltainen toteutunutta laajuutta ja ohut harmaa viiva ennustettua vauhtia. Tässä burnup-kuvaajassa on lisäksi näkyvissä oranssilla alueella ennusteen virhemarginaali perustuen tilastolliseen analyysiin toteutuneesta vauhdista.

Burnup-kuvaajasta voidaan arvioida onko projekti suunnitellussa aikataulussa katsomalla missä kohtaa ennustettu vauhti ja suunniteltu laajuus viivat risteävät. Lisäksi mikäli virhemarginaali on laskettu voidaan arvoida miten todennäköistä tavoitteen saavuttaminen on. Yllä olevasta esimerkistä nähdään, että suunniteltu laajuus valmistuu aikaisintaan syyskuuun alkupuolella (piste 1). Pessimistisen arvion mukaan suunniteltu laajuus saavutetaan kuitenkin vasta marraskuun alkupuolella (piste 3), mutta todennäköisesti laajuus saavutetaan jossain lokakuun alkupuolella (piste 2).

Esimerkissä olevan projektin kokonaislaajuus on elänyt varsin paljon projektin alkupuolella. Projektin alkupuolella on ensin karsittu laajuutta ja sen jälkeen se kasvanut voimakkaasti ja sitten taas laajuutta on karsittu vastaamaan alkuperäistä. Laajuuden pienentäminen tai suurentaminen vaikuttaa suoraan projektin kustannuksiin. Koska ketterää projektia tehdään kiinteällä tiimillä ja vakio mittaisissa sprinteissä voidaan suoraan kuluneen kalenteriajan perusteella arvioida projektin kustannukset.

Toteutunut vauhti näkyy ylläolevassa burnup-kuvaajassa keltaisella. Esimerkkinä olevassa projektissa kehitystiimi on kyennyt tuottamaan ominaisuuksia melko tasaisella tahdilla. Toteutuneen vauhdin pohjalta on sitten laskettu ennuste tiimin keskimääräisestä vaudista ja sen virhemarginaalista. Ennustettua vauhtia kuvaa ohut harmaa viiva oranssin virhemarginaali alueen sisällä. Esimerkistä näkyy virhemarginaalin kasvaminen mitä kauenmmas tulevaisuuteen yritetään ennustaa. Tässä burnup-kuvaajassa on ennusteessa otettu huomioon myös tiedossa olevat lomat ja sen takia ennuste on lähes suora viiva heinä-elokuussa (piste 4).

Burnup-kuvaaja on siis erittäin helppo ja visuaalinen tapa havainnoida projektin etenemistä. Burnup-kuvaajan hyviin puoliin kuuluu lisäksi se, että sen saa nykyään ulos lähes kaikista sähköisistä ketterän kehityksen työkaluista ja se on helppo piirtää taululle käsin tarpeen vaatiessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s