Perussuomalaiset eivät osaa päättää ovatko vasemmistoa vai oikeistoa
Pikainen poliittisen kartan tulosten analyysi näin sunnuntai illan ratoksi paljasti mielenkiintosia yksityiskohtia. Tärkeimpänä havaintona voidaan pitää sitä, että kannatettu puolue ja testissä saatu tulos näyttäisivät korreloivan selkeästi. Lopullisen tilastollisesti korrektin vastauksen saaminen vaatii vielä yhkä yhden ylimääräisen vapaapäivän, mutta silmämääräisesti korrelaatio näyttäisi selkeältä. Mikäli jolta kulta löytyy tietystikkin ylimääräistä aikaa ja jaksaa pyöräyttää tuloksia excelissä niin pistäkääpä minulle viestiä. Poliittisen kartan vastauksiin ja niiden tarkempiin tietoihin pääsee käsiksi poliittisen kartan tilastot -sivulta.
Liitteenä oleva kuvakaappaus vastauksista viimeisen 90 päivän ajalta vastaa melko moneen useasti kysyttyyn kysymykseen, kuten missä ovat suomalainen vasemmisto ja oikeisto. Suomalainen oikeisto näyttäisi sijoittuvan jotakuinkin keskiviivan tienoille hajonnan ollessa varsin suurta. Suomalainen vasemmisto taas sijaitsee jossain vasemman puoliskon puolenvälin vasemmalla puolella, eli jossain -50 ja -100 välissä.
Suomalaiset vasemmistopuolueet vasemmistoliitto ja SDP näyttävät pakkautuvan melko tiiviiksi kasoiksi kartan vasempaan laitaan. SDP:n sijaitessa keskimäärin vasemmisto-oikeisto akselilla -50 tienoilla ja vasemmistoliiton -64:ssä. Molempien keskihajonta x-akselilla on alle 25.
Suomalainen oikeisto löytyy odotetusti Kokoomuksen kannattajien keskuudesta. Kokoomuksen keskihajonta vasemmisto-oikeisto akselilla on kuitenkin erityisen suurta, vaikkakin keskiarvo löytyy aavistuksen akselin oikealta puolelta. Kokoomuksen ja perussuomalaisten mielipiteiden hajautuminen vasemmisto-oikeisto akselilla on lähes yhtäsuurta molempien keskihajonnan ollessa yli 30. Kuten ohessa olevasta kuvasta näkyy jakautuvat Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien näkemykset hyvinkin laajalle.
Hieman yllättäen Vihreiden kannattajat ovat hyvin lähellä SDP:n kannattajia, mutta vain aavistuksen vapaamielisempiä. Suomen vaapaamielisin kannattajakunta näyttäisi olevan hieman yllättäen vasemmistoliitolla. Kaikkein konservatiivisempia sen sijaan ovat odotetusti Perussuomalaiset, mutta Keskusta, Kokoomus ja Kristillisdemokraatit tulevat aivan perässä.
Missä on suomalainen äärioikeisto?
Parin viimepäivän aikana olen työskennellyt saadakseni aikaan uuden version Poliittisesta kartasta. Poliittinen kartta esittää yleisiä väittämiä monista talouteen ja yleensä vain elämään liittyvistä asioista. Lopputuloksena poliittinen kartta muodostaa nelikentän, johon henkilö sijoittuu poliittisilta näkemyksiltään. Hienointa tässä on se, että kartta ei kysele päivän polttavia kysymyksiä, joihin kansanedustajat vastailevat mitä luulevat äänestäjien haluavan kuulla vaan kysymykset kuvastavat enemmänkin henkilön yleistä maailmankuvaa.
Haluatko tietää mihin itse sijoitut? Käy tekemässä testi osoitteessa: http://www.poliittinenkartta.com.
Minua on aina kiinostanut löytyykö poliittisen kartan tulosten ja kannatettujen puolueiden väliltä minkään näköistä korrelaatiota. Sen takia Poliittisen kartan uusin versio kyselee
ennen tulosten näyttämistä henkilön kannattamaa poliittista puoluetta. Lisäksi kartta käy hakemassa henkilön iän, sukupuolen ja asuinpaikan Facebookin tiedoista. Nämä tiedot kerätään, jotta on mahdollista arvioida kuinka hyvin vastaajat edustavat suomalaisia.
Uusitun Poliittisen kartan mukana tulee myös huomattavasti entistä hienostuneempi Facebook-integraatio. Uudempi versio näyttää kartalla myös Facebook kavereiden tulokset. Tämä auttaa huomattavasti hamottamaan kyselyn antamia tuloksia, koska yksinään ne eivät kerro juuri mitään. Pienenä muutoksena myös aikaisempaan, Poliittinen kartta näyttää tulokset välillä -100-100 kun aikaisemmin ne näytettiin kahden desimaalin tarkkuudella välillä -10-10.
Poliittisen kartan historia ja anatomia
Huomio 14.5.2012: Linkit kysymyksiin eivät toimi toistaiseksi uuden version takia.
Poliittinen kartta näyttäisi taas nousseen vilkkaan keskustelun keskelle. Tämä näyttäisi korreloivan voimakkaasti sen kanssa, että testi on viimepäivinä tehty yli 4 000 kertaa päivässä. Vilkasta keskustelua käydään niin facebookissa, tiede-lehden keskustelupalstalla, kuin hommafoorumillakin. Haluan tällä postauksellani selventää hieman Poliittisen kartan toimintaperiaatetta, sekä syntyhistoriaa.
Poliittinen kartta syntyi viime vuoden maaliskuussa ennen eduskuntavaaleja, koska pidin Yhdysvaltalaista Political Compassia hauskana ja kiinnostavana testinä. Alkuperäisen testin ongelma on kuitenkin se, että väittämät ovat melko vaikeaa englantia, sekä osa väittämistä on täysin sopimattomia Suomeen. Tahtotilanani oli siis luoda suomalainen versio Political Compassista, mutta siten, että sen tulokset olisivat karkeasti vertailukelpoisia alkuperäisen kanssa. Ensimmäisessä versiossa väittämät olivat melko suoraan käännettyjä alkuperäisestä, mutta kiitos erityisesti Aatu Komsin, sekä muiden vapaaehtoisten, väittämien kieliasua on muokattu useaan kertaankin. Useita väittämiä on myös poistettu, sekä uusia lisätty, jotta testi vastaisi enemmän suomalaisia olosuhteita. Olen kuitenkin aina välttänyt sellaisten väittämien lisäämistä, jotka ovat päivänpolitiikkaa, koska ne eivät välttämättä edusta selvästi jompaa-kumpaa akseleista.
Toisin kuin Political Compassissa en kuitenkaan näe tarvetta pitää testin toimintaperiaatetta salaisena. Kaikki poliittisessa kartassa esiintyvät väittämät, sekä mihin suuntaan ne vaikuttavat lopullisessa pisteytyksessä löytyvät osoitteesta http://www.poliittinenkartta.com/Questions.aspx. Ennen tähän sivuun tutustumista suositan kuitenkin testin tekemistä ainakin kerran. Vastaamalla olevansa samaa mieltä jonkin väittämän kanssa siirtyy akselilla kohti ilmoitettua vaikutusta, kun taas vastaamalla olevansa eri mieltä siirtyy yhtäpaljon vastakkaiseen suuntaan samalla akselilla. Lopulliset pisteet ovat välillä -10 ja 10. Lopullinen arvo saadaan jakamalla tulos akselin maksimipistemäärällä ja kertomalla kymmenellä. Alistan jokaisen näistä väittämistä kriittiselle arvioinnille, sekä toivonkin, että tämän postauksen kommenteissa tulee paljon asiallista palautetta, sekä analyysejä, mikäli jokin väittämä pitäisi mielestänne poistaa tai muuttaa.
Länsimaisen demokratian salaliitto
Mikä saa länsimaisessa demokratiassa elävän vähän päälle kolmekymppisen miehen tappamaan lähes sata nuorta? Onko se sama voima, joka täyttää lehtien keskustelupalstat vihalla karkoittaen kaikki muut keskustelijat ja joka nosti perussuomalaiset Suomen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi? Vai onko kyseessä vain yhden psykopaatin tärähtäneet ajatukset?
Kyseessä on demokratian salaliitto. Breivikin tekstejä pinnallisesti selattaessa tulee nopeasti selville myös suomalaisella hommafoorumilla pyörivät ajatukset siitä, että nykyinen järjestelmä on jotenkin korruptoitunut eikä ole oikeasti väliä mitä äänestää. Breivik myös esittää, että länsimaisessa demokratiassa on tiettyjä arvoja joita kukaan ei voi edustaa tai pidetään suorastaan rikollisena. Kyseessä on siis salaliitto, joka pyrkii vaimentamaan äärioikeistolaiset, rasistiset ja konservatiiviset ajatukset, jotta nykyinen valtaeliitti pysyisi vallassa, eikä “kansan todellinen mielipide” pääsisi kuuluviin. Breivik päätyi lopulta ajatukseen, että tämä salaliitto on mahdollista murtaa ainoastaan vallankumouksella, jonka hän päätti aloittaa teurastamalla lähes sata vasemmisto-liberaalia nuorta, jotta nämä eivät pääsisi jatkamaan salalliittoa kristittyjä-konservatiiveja vastaan ja, jotta hänen sanomansa leviäisi mahdollisimman laajalle.
Mutta ketä oikeasti tämän salaliiton takana on? Salaliiton takana on demokraattisesti valittu eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus. Toisinsanoen salaliiton muodostaa siis enemmistön näkemys. Tämä on täysin ymmärrettävää kun tarkastelee asiaa esimerkiksi perussuomalaisten kannattajan silmin; ihan sama mitä äänestit, taas ne samat kaverit on päättämässä asioista eikä mikään muutu. Hallituksen muodostaa kuitenkin suuri joukko erillaisen näkemyksen omaavia tahoja, joista jokainen on joutunut tekemään takinkääntötempun jonkun asian suhteen voidakseen ajaa itselleen tärkeämmäksi näkemiään asioita. Salaliittoteoriaa ruokkii lisäksi se tosiasia, että internetin keskustelupalstoja ja varsinkin lehtien kommentointiosoita seuratessa tulee mieleen, että hyvin paljon suurempi osuus suomalaisista edustaisi konservatiivisia arvoja kuin mitä eduskuntavaalien tulos osoittaa.
Breivik sortui tähän salaliittoteoriaan ja alkoi vahvasti uskoa, että suurinosa ihmisistä kannattaisi hänen näkemyksiään kunhan salaliiton edustajat saataisiin raivattua pois vallankumouksen kautta. Toisinsanoen hän halusi raivata pois tieltä häiritsevän enemmistön mielipiteen, joka piti hänenkin näkemyksiään väärinä. Valitettavasti hän ei ollut yksin näiden ajatustensa kanssa, mutta toivottavaa on, että vastaavanlainen tragedia ei pääsisi enää toistumaan. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa yrittämällä tuoda näkemyksemme mukaan keskusteluun siten ettei internetin keskusteluja analysoimalla voi tulla enää johtopäätökseen, että 98% suomalaisista edustaa jotain ihan muuta kuin eduskuntavaalien tulos antaa ymmärtää.
Poliittinen kompassi
Parin viimepäivän aikana olen työskennellyt saadakseni aikaan suomalaisen version www.politicalcompass.org:sta. Poliittinen kompassi esittää yleisiä väittämiä monista talouteen ja yleensä vain elämään liittyvistä asioista. Lopputuloksena poliittinen kompassi muodostaa nelikentän, johon henkilö sijoittuu poliittisilta näkemyksiltään. Hienointa tässä on se, että kompassi ei kysele päivän polttavia kysymyksiä, joihin kansanedustajat vastailevat mitä luulevat äänestäjien haluavan kuulla vaan kysymykset kuvastavat enemmänkin henkilön yleistä maailmankuvaa.
Poliittisen kompassin akselit ovat taloudellinen vasemmisto-oikeisto ja sosiaalinen suvaitseva-määräysvaltainen.
Tällähetkellä tilanne on se, että oma versioni pystyy tuottamaan vertailukelpoisia tuloksia yhdysvaltalaisen version kanssa. Kuitenkaan minä en ole politiikan tutkija enkä ole täysin varma kaikista käännöksistä ja käsitteistä. Parhaana esimerkkinä käänsin Liberal-Authoritarian-akselin suvaitseva-määräysvaltaiseksi ilman mitään parempaa tieta. Toivon, että jos tiedät parempia käännöksiä tai sinulla on muita parannusideoita voisit jakaa niitä tämän blogin kommenteissa. Myös kysymysten käännöksissä voi olla asia tai kirjoitusvirheitä, myös näistä toivoisin palautetta ennenkuin alan levittää kompassin facebook versiota ympäriins ja pyydän kansanedustajaehdokkaita vastaamaan kysymyksiin.
Poliittisen kompassin tämän hetkiseen testiversioon voi käydä tutustumassa osoitteessa: http://www.poliittinenkartta.com
Ja koska tämä on pääosin tekniikkablogi niin kerrotakoon vielä, että kyseessä on ensimmäinen Microsoftin pilveen, Azureen, rakentamani sivusto. Kokemuksia tästä tulen varmasti jakamaan kanssanne lähiviikkojen aikana.
EDIT 7.3.2011: Päivitetty linkki uuteen osoitteeseen.
Working with RDLC Reports and object data sources
Yesterday I had to build RDLC report to report stuff based on business objects. I builded a data source that would open session to database, fetch objects, build data contracts and pass them to report as IEnumerable data source. Seemed simple enough I started hacking and soon got the data source ready. Next I created new Report in Visual Studio 2010 and clicked Add dataset… Blam, Visual Studio opens me wizard to create connection to database.
After hours of googling I found out that Visual Studio has a long-lived bug in it. If the project is web project where RDLC file is located, then report data sources are not refreshed always. There is a work around though. Data sources are often refreshed if you open one .aspx file in the project. More of this bug and its work around can be found from https://connect.microsoft.com/VisualStudio/feedback/details/114670/business-object-website-data-sources-vanish-when-working-with-rdlc?wa=wsignin1.0.
After creating one aspx page to project and opening it I managed to get pass create database connection wizard. At this point next problem appeared. I couldn’t find my method from Available datasets. My method had simple signature IEnumerable GetData(). After a while thinking and reading MSDN, I realized that the report designer is actually instantiating my class and calling the method to see what types it returns. That would of course fail because SessionFactory wouldn’t exists. To work around that I added try…catch block to the GetData() method and in case of exception returned array with one item. After that and building the project, data source appeared to report designer.
